maanantai 29. heinäkuuta 2013

Golfresepti: 1, 2, 3, relax & huispaus

Viides golfkesä alkaa olla yli puolenvälin. Tänä vuonna olen pelannut 22 kierrosta golfia. joista 12 kierrosta kesän aikana. Vasta viimeisillä kierroksilla pelifiilis on alkanut pikkuhiljaa löytymään kohdalleen. Ajattelin kirjoittaa ylös golfreseptin eli muistilistan rituaaleistani, joiden avulla saan yleensä paremman yhteyden kehon ja mielen tunnemuistin välille pelin aikana. Ja kas kummaa, mitä useammin muistan toistaa näitä rituaalejani, niin sitä useammin ne alkavat muodostua  rutiineiksi pelikauden aikana. Tällä golfreseptilläni svingi on ollut paremmin kohdallaan ja on tullut myös niitä kaivattuja onnistumisen kokemuksia pelatessa.

Golfresepti

1. Visualisointi
Ennen jokaista avaus-, väylä-, punkkeri-, vesieste-, lähestymis- ja puttauslyöntiä katson pallon takaa, minne aion lyönnin päätyvän. Katsomisen lopuksi teen mielikuvan siitä, minne PÄÄTÄN lyönnin päätyvän ja teen mailavalinnan. Sitten pysyn päätöksessäni koko lyönnin ajan.

2. OSAAN

1) Ote, mailan pitää tuntua hyvältä kämmenpohjassa, siksi huiskin mailaa edestakaisin
2) Suuntaus, mailan avulla jalat oikeaan suuntaan,
3) Asento, laitan mailan lyöntikohdalle ja hakeudun kropallani sopivan matkan päähän pallosta,
4) Ahteri kohdalleen ja jalat myös,
5) Nojaan eteen niin, että selässä on hyvä asento.

Samalla, kun olen tämän teknisenpuolen stemmannut kohdalleen, niin olen päättänyt, että minä OSAAN tämän homman. 

3. Pallo katseen vankina
Ennen lyöntiä pysähdyn hetkeksi paikalleen pallon ääreen niin, että pallo on katseen vankina. Se suorastaan nousee ilmaan nurmelta, kun sitä katson. Siinä me ollaan kahdestaan: vain minä ja pallo. Pää on tyhjä ei yhtään ajatusta menneistä. Siellä on kaikki hyvin. Mennyt on mennyttä. Ei yhtään ajatusta tulevasta. Se kaikki on vasta edessäpäin. Tulevaisuuteen ei voi vielä vaikuttaa. On vain käytössä tämä yksi hetki pallon kanssa, joten nautinpa siitä.


4. Relax
Kun rituaalit ovat kasassa. Tiedän, minne aion lyödä. Kropan asento tuntuu hyvältä. Mailanvarsi tuntuu hyvältä kämmenpohjassa. Näen vain pallon. Sanon itselleni relax ja sen avulla anna itselleni luvan ottaa kaiken ylimääräisen puristuksen ja yrityksen pois lyönnistä. Ajattelen jotain mukavaa ja postiivista asiaa, josta minulle tulee hyvä fiilis. Tunnen sen hyvän fiiliksen ja sitten on "huispauksen" vuoro.


5. Huispaus
Mailan taakseveto on HUIS ja eteenveto on PAUS. Huispauksen puolessa välissä maila osuu palloon. Vasta, kun lyönnin paus-osa on päättynyt katson, minne pallo lensi.

Siinä se on minun golfresepti. Golf on ihan helppo peli, ;). Ei muuta, kun golfsoppaa keittelemään...

Nevas 27.7.2013




keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

100 kierrosta golfia oman osaamiseni ja osaamattomuuteni kanssa

Heinäkuun 24:s päivä pelasin 100:nen kierroksen golfia. Tänä vuonna olen pelannut golfia 21 kierrosta, joista 11 kierrosta Suomessa kesän aikana. Olen golfannut viimeisen viiden vuoden aikana vaihtelevasti 10-40 kierrosta/vuosi. Tähän määrään olen laskenut mukaan vain täydet 18-väylän pelit. 100 kierrosta tarkoittaa käytännössä 100 päivää eli vähän yli kolme kuukautta tämän harrastuksen parissa. Nykyisen tasoitukseni (hcp 33.2) taistelin kolmessa vuodessa alle 36, jotta pääsen pelaamaan muillekin kuin kotikentälleni.

Onko tämä määrä vähän vai paljon? Pelasin kerran aikaisemmin kierroksen golfia minua 10 vuotta vanhemman Rouva Tyytymättömän kanssa. Rouva Tyytymätön pelaa vuosittain 100 kierrosta golfia. Hän mielestä pelikierrosteni määrä kuulosti vähäiseltä, mutta itselleni se on ollut sopivasti. Vaikka olisinkin mukavaa pelata enemmän golfia, niin minulla ei ole ollut siihen yksinkertaisesti enempää aikaa. Haluan tehdä kesäisin muutakin kuin golfata. Toisaalta mietin myös sitä, että haluanko jäädä golfin koukkuun yhtään enempää kuin jo tällä hetkellä olen. Vielä nykyisin osaan iloita pienistäkin onnistumisen kokemuksistani pelaamisen aikana. Kokeneempi kilpagolfaaja Rouva Tyytymätön murehti pelaamistaan vaikka teki yhden birdien, muutaman parin, lukuisia bogeja ja vain muutamalta väylältä ei tullut pisteitä. Jos kilpagolf tekee tyytymättömäksi ja epäsosiaaliseksi kylmäköksi, niin sellaiseksi en halua tulla. Ehkä tämä onkin se juttu. Haluan nauttia vain golfista pelinä sen kaikkine mukana tuomineen asioineen. En siis nauti golfista kilpapelaamisena, jolloin se alkaa muodostua suorittamiseksi, josta on ilo kaukana pelaamisen aikana.



Kotojärvi Golf, Väylä 12, hcp 1, 23.6.2013
Osaamisen ja osaamattomuuden tunnetilat
Pelasin omalle tasoitukselleni tänä kesänä ensimmäisen kerran heinäkuun alussa 18:sta kierroksen jälkeen. Mikä mahtava fiilis ja sitä onnistumisen kokemusta oli ihan pakko tuulettaa Facebookin Golf Tunnepeli ryhmässä. Sitä edeltävillä pelikerroilla en vain saanut tuntumaa kohdalleen lyönneissäni. Oivallus löytyi, kun huomasin, että tunnen onnistuneen lyönnin käsissäni jo ennen varsinaista lyöntiä. Tämän vuoksi huiskin mailaa etukäteen ja hain "lyöntifiilistä" kohdalleen kämmenpohjani tuntemusten kautta. Näin fiilistelemällä lyönti/svingi löytyi takaisin jostain kehoni tunnemuistista, jonne se oli kadonnut viime talven pitkän pelaamattoman kauden aikana.

Mikä mahtava tunne siitä seurasi, kun OSASIN taas tehdä svingin ja pallot menivät sinne minne olin ajatellutkin... ainakin enimmäkseen :) Golf on ainakin omalla kohdallani jatkuvaa tasapainottelua osaamiseni ja osaamattomuuteni kanssa jokaisella lyönnillä, väylällä ja kentällä. Olen Golf tunnepeli kirjassa jaotellut osaamiseen ja osaamattomuuteen liittyviä tunnetiloja seuraavasti.

Näitä osaamiseen ja osaamattomuuteen liittyviä tunnetiloja on varmasti paljon enemmän.  Ne myöskin vaihtelevat johtuen esimerkiksi sosiaalisesta tilanteesta  ja siitä minkälainen fiilis peliryhmälle syntyy pelitilanteessa. Toisaalta, kun osaamiseni kehittyy golfia pelatessa, siinä samalla kehittyvät myös omat itsesäätelytaitoni, miten omaan osaamiseeni ja/tai osaamattomuuteeni suhtaudun ja miten tunnepeliäni näytän myös kanssapelaajille pelin aikana ja sen jälkeen.

Jo vuosikymmeniä psykologiassa on ollut vallalla käsitys, että ns. perustunteet: onnellisuus, surullisuus, pelko, inho, viha ja yllätys ovat yleismaailmallisia ja havaittavissa kasvoilta. Uusin tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa tämän teorian.  Mitä, jos minäkin tein virheen ja tulkitsin väärin Rouva Tyytymättömän sanatonta viestintää ja vähemmän sosiaalista käyttäytymistä pelitilanteessa. Ehkä hän oli hyvinkin iloinen ja onnellinen pelisuorituksestaan, muttei vaan näyttänyt sitä kanssapelaajilleen. Mistä sitä voi koskaan tietää, mitä toisen ihmisen päässä oikeasti liikkuu, kun me kaikki ihmiset olemme kuitenkin hyvin erilaisia.

Pohdintani jatkuu; asetanko golfharrastukselleni lainkaan mitään jatkotavoitteita, riittääkö minulle, että tasoitukseni pysyisi siellä vähän alle 36 lukemissa, pelaisinko edelleen vain kymmeniä kierroksia vuodessa vai tähtäänkö joskus jopa sataan kierrokseen vuodessa. 

Siis sitä tässä mietin, miten paljon annan golfille tilaa tulla osaksi elämääni.

Golfbongareille kysymys: mikä kenttä on alla olevassa kuvassa?