sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sosiaaligolfaajan Hole in One

Tänään se sitten osui kohdalleni holari (hole in one). Heti osuman jälkeen leijuin ilmassa ja olin toooosi ilonen tuosta onnekkaasta osumasta. Miten just minun kohdalle voi osua tuo mieletön tsägä vai oliko siinä mukana myös osaamista? Sitä tässä olen tänään pohtinut.

Tämä holari-päivä on hyvä hetki koota yhteen tähänastista golftarinaani ja samalla hyvä hetki pohtia, mikälaisia odotuksia minulla yleensä on golfaamiselle jatkossa. Toisaalta voisin vakavasti pohtia myös sitä vaihtoehtoa, että mitä, jos lopettaisin pelaamisen tähän päivään ja näihin hyviin fiiliksiin ja alkaisin käyttää tämänkin ajan jotenkin hyödyllisemmin.  


Kuusi vuotta sosiaaligolfia
Tämä on kuudes pelikauteni. Tein holarin elämäni 118:nen kierroksen aikana, joka oli tämän kauden 26:s kierros Nevas Golfissa. Pidän Nevas Golfissa erityisesti siitä, että siellä on kolme erilaista 9-väyläistä kenttää Rapu, Kettu ja Karppi. Nevaksessa on kiva fiilis. Sinne pääsee aina halutessaan pelaamaan.

Olen viimeisen kuuden vuoden aikana laittanut kaikki pelikierrokseni ylös. Näillä pelaamisen tunnusmerkeillä minua voisi  kutsua harrastelija-, sunnuntai-, klubi- tai sosiaaligolfaajaksi. Kilpagolfaajaa minusta ei näytä tulevan... ei sitten millään. Minulla ei ole mitään kiinnostusta kilpagolfia kohtaan.


Miten paljon haluan investoida aikaani golfiin?

Tämän pelikauden 26:sta kierroksesta olen pelannut vain neljä kertaa 18- väyläisen pelin. Loput pelit ovat olleet yhdeksän väyläisiä. Jos laskee, että yhdeksän väylää pelaa noin kateen tuntiin ja ennen peliä käytän aikaa ½ tuntia rangella, niin olen tällä kaudella käyttänyt aikaa n. 70 tuntia pelaamiseen. Siihen päälle matka-ajat pelikentälle ja takaisin kotiin. Siis olen viettänyt aikaa reilusti kaksi viikkoa aamusta iltaan tämän harrastuksen parissa tänä vuonna. Se on oikeastaan aika sopiva määrä golfia itselleni. En oikeastaan halua käyttää enempää aikaani golfaamiseen. Elämässäni myös monia muita mielenkiintoisia asioita käynnissä, joita haluan tehdä kesäisin.

Mitä ja miten paljon pitäisi harjoitella talven aikana, jotta osaaminen ylläpysyisi talven aikana?

Minusta turhauttavinta tässä golfaamisessani on se, että kesäkausi menee siihen, että joudun kaivamaan omia golftaitojani esiin niin kehonmuistista kuin mielen tunnemuistista ja sitten ne pitäisi vielä saada toimimaan yhdessä lyhyen kesäkauden aikana. OK, en siis ole valmis laittamaan enempää aikaani golfaamiseen kesäkauden aikana. Mutta sen eteen olisin valmis tekemään, että talvikauden aikana saisin paremmin ylläpysymään golf-taitojani. Nyt kaipaisin kokeneemmilta golfaajilta vinkkejä: miten golfia voisi parhaiten harjoitella talvikauden aikana Suomen oloissa. Jotenkin uskoisin saavani lyhyestä pelikaudesta kesällä enemmän irti ja pelaaminen olisi motivoivampaa, jos omat golftaitoni olisivat lähempänä sitä pelitasoa, minne ne edellisen pelikauden lopuksi päätyivät.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa jakamaan golfin pelikokemuksia