perjantai 27. syyskuuta 2013

Tietämys osaamisesta ja tunnetiloista golfissa


Mitä ovat tietämyksemme ja osaamisemme? Asiaa voi kuvata helposti seuraavasta neljästä eri näkökulmasta:


1. Tiedän:  mitä tiedän ja osaan (tiedostettu ajattelu)
- Tavallisesti tämä merkitsee selkeää positiivista tai negatiivista tunnetta
- Tämä on sitä, mihin luotat
- Varmuuden tunne


2.  Tiedän: mitä en tiedä ja en osaa (tiedostettu ajattelu)
- Jos tahdot oppia uutta, niin se onnistuu parhaiten kun tunnetila on positiivinen – muutoin negatiivinen tai ei ollenkaan
- Tämä on mahdollisuus, jonka voit valita


3. En tiedä: mitä tiedän ja osaan (tiedostamaton ajattelu)
- Tämä on jonkinasteinen häiriö mielen toiminnassa - ajatuslukko, ajatussolmu...
- Et voi tuntea selkeästi, koska et ole varma – mikä tahansa tunnetila tai ei ollenkaan
- Epävarmuus


4. En tiedä: mitä en tiedä ja en osaa (tiedostamaton ajattelu)
- Seuraa kaaos, jos tätä lähdetään prosessoimaan
- Alitajuntaiset toiminnot
- Tunnetila
 Positiivinen → Tee se
 Negatiivinen → Unohda välittömästi


Kysymys kuuluu, miten ihmeessä nämä liittyvät golfin harrastamiseen? Asiaa ei voi yksiselitteisesti todentaa, mutta tunnetilat ovat mukana golfissa jatkuvasti joko itse aiheutettuina tai muiden ulkopuolisten tekijöiden sekä ympäristön aiheuttamina. Käydään läpi näitä esimerkkien valossa.


Wanha Tahko Syyskuu 2013


Tiedostettu ja tiedostamaton ajattelu golfissa
Jokainen meistä golfin pelaajista tietää, mitä eri osa-alueita golfista osaamme ja millä lailla. Tiedät, että osaat putata usein kahdella putilla reikään ja luotat tähän ikään kuin se on de facto. Osaat lyödä pallon bunkkerista pois. Osaat chipa pallon greenille, jopa lähelle lippua usein. Osaat lyödä avauslyönnin, joka on suora tai kaartaa oikealle. Näitä asioita, mitä todella osaat ja joihin liittyy positiivinen tunnetila, on oikeastaan aika paljon, jos luettelet ne paperille. Kyseessä on siis selkeästi se, että tiedät, mitä tiedät ja osaat.
Sen sijaan, jos jokin suoritus aiheuttaa etukäteen negatiivisen, ahdistavan tunnetilan, onkin kyseessä tilanne, jossa tiedät, että et tiedä ja et osaa jotakin. Asia pitäisi kääntää aivan päälaelleen siten, että tosiaan en osaa tätä bunkkerilyöntiä vielä, mutta pääsen nyt harjoittelemaan yhden tai useamman lyönnin eli ajatellaan positiivisesti ja poissuljetaan negatiivinen ajatus kokonaan. Usea meistä tietää, että 30-100 metrin ns. vajaat lyönnit ovat haaste aina kun sellaista joutuu lyömään. Jälleen meillä on mahdollisuus oppia joka kerta uutta, kun pääsemme sellaisen suorittamaan, ja jos aikaa riittää, niin voihan niitä joskus harjoitella itsenäisestikin rangella tai muulla lähipelin harjoittelualueella. Joka tapauksessa tiedät, että jos jotakin et osaa, niin sitä voi harjoittaa ja oppia uutta, jos vain tahtoa löytyy.
Et tiedä, mitä tiedät ja osaat. Tämä on hieman vaikea hahmottaa aluksi, ja miten se sitten golfiin liittyy. Lähdetäämpä käsittelemään asiaa informaation kannalta. Kun luet vaikkapa golfin tekniikka kirjaa, niin saat paljon uutta tietoa, jota kutsutaan välittömäksi informaatioksi. Tämä välitön informaatio jo olemassa olevan informaation eli tietämyksesi kanssa tuottaa vielä uutta informaatiota, jota kutsutaan johdetuksi informaatioksi. Jos jostain syystä et pystykään tuottamaan tuota johdettua informaatiota, vaikka saisit kuinka paljon tahansa uutta välitöntä tietoa, niin tällöin mielesi on jonkin asteisessa toimintahäiriössä.


Käytännön esimerkkinä otan tässä golfammattilaisen opetustunnin. Tunnin aikana saat paljon kaikenlaista informaatiota ja taitoihin liittyvää kokemusta. Unohdat osan tästä opetuksesta, ja jotkin asiat jäävät mieleesi painokkaasti. Kuitenkin muutaman päivän kuluttua opetuksesta olet hämmentävässä tilassa, jossa toteat, että enhän minä oppinut yhtään mitään, kun nuo vanhat samat ”virheet” tapahtuvat uudelleen. Olet tilanteessa, jossa et tiedä, mitä tiedät ja osaat, vaikka muutamaa päivää aikaisemmin osasit aivan hyvin asiat, joita Pron ohjauksessa harjoitit, ja nyt tunnetilasi heittävät häränpyllyä ääripäistä toiseen. Tästä ei ole kuin yksi tie kohti sitä että tiedät, mitä tiedät ja osaat.
“Ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan”, mutta toivon, ettet “harkitsemattomasti” ala käsittelemään neljättä näkökulmaa eli et tiedä, mitä et tiedä ja et osaa, koska siitä seuraa kaaos. Kaaoskin loppuu useimmiten antikaaokseen eli tässä tapauksessa siihen, että prosessointi on turhaa ajan haaskausta. Kuitenkin tämän nelikentän tekee mielenkiintoiseksi alitajunta ja sen antamat tunnetilat. Ajatellaanpa, että pelaat oikein tuulisena päivänä, ja joka kerran kun tuulee vastaan lyöt tiedostamattasi matalan tuulta vieroksuvan lyönnin. Kierroksen jälkeen vasta ymmärrät, että tulipa lyötyä sattumalta tosi hyvin, mutta oliko se sattumaa, vai alitajunnan tuottamaa? Toisaalta, jos kentällä joudut tilanteeseen, josta sinulla ei ole kokemusta, niin jos tuntuu joltakin, niin ehkäpä alitajuntaasi kannattaa uskoa.
Yhteenvetona, meidän tulisi pyrkiä positiivisiin tunnetiloihin pelatessa. Ehkäpä tämä malli ja nämä neljä näkökulmaa esimerkkien kanssa antoivat uusia näkökulmia, mistä golfissa voisi olla kysymys.


Noviisi Pron opissa Tammergolfissa

Katri: Kiitos Jyrki, kun tulit mukaan kirjoittamaan blogeja kanssani. Voisitko vähän kertoa itsestäsi. Miksi Golf kiinnostaa ja koukuttaa sinua?


Jyrki: Aloitin golfin kesällä 1987 ilman mitään kursseja tai Pron opetuksia lyömällä kesämökillä hankkimillani ½ setillä nailonverkkoon. Olin tätä ennen urheillut aika paljon pallopelejä kilpaa: jääkiekko, kaukalopallo, maahockey, tennis ja squash. Innostuin ja syksyllä jatkoin harjoittelua rangella, kun pallot alkoivat mennä nailonverkon läpi. Syksyllä sain Green Cardin ja siitä se sitten lähti. Kilpailin paljon ja sain omasta mielestäni aika nopeasti parissa vuodessa pudotettua tasoituksen 15 tietämille pelkästään pelaamalla. Sitten tuli seinä vastaan ja lisäksi opiskelut haittasivat harrastusta jopa kesäisin.


Jossain vaiheessa seurastani ilmoitettiin, että minut on valittu Golfliiton Slope team työryhmään, jossa kahden-kolmen vuoden ajan (1994-96) reittasin eri kenttiä Suomessa - se oli hauskaa hommaa ja oppi ajattelemaan eri tavalla myöskin pelaamisesta.


Vuonna 1999 aloitin eräällä kentällä kilpailutoimenhoitajana, jota kesti kolme vuotta. Tänä aikana oppi sen, miten golforganisaatio toimii niin jäsenten kuin toimihenkilöiden kannalta. Samaan aikaan harjoittelin aika ahkerasti ja tasoitukseni tippui alle 5:n. Tuolloin tuli seinä vastaan ja totesin, että kyllä tähän pelaamiseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin pelkkä fyysinen suorittaminen ja aloin hankkia henkistä pelaamista käsitteleviä kirjoja. Nyt noin 60 kirjaa luettuani voin todeta, että ne ovat aika samankaltaisia eli käsittelevät eri näkökulmista henkistä olemustamme.


Vuonna 2004 minut pyydettiin Suomen Golfliittoon avustamaan IT-hankkeiden kanssa ja olin It-vastaavana ja It-toimikunnan jäsenenä aina vuoteen 2006 asti.


Seuraava askel golf polullani oli siirtyä juniorivalmennukseen. Suoritin Golfohjaajan 1- ja 2-tason koulutukset 2005-2006 ja aloitin ohjaajana toimimisen. Mielestäni minulla oli annettavaa tuleville harrastajille tai jopa kilpapelaajille. Tätä on jatkunut aina tähän päivään asti. Jossain vaiheessa ajattelin jopa käydä seuraavan tason koulutuksen ja saada Pron paperit, mutta se jäi, kun vuonna 2011 minut valittiin seuran toiminnantarkastajaksi sekä seuraavana vuonna puheenjohtajaksi. Nyt on ollut edessä uudet haasteet ja niihin vastaaminen. Lisäksi istun Golfliiton HCP 25 työryhmässä sekä liittovaltuustossa.


Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, niin toivottavasti hyviä golfvuosia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa kokemukseni kautta.


Katri: Onpa sinulla monipuolinen kokemus golfin parissa niin pelaajana kuin toimitsijanakin. Tietämys, tietäminen, tiedostaminen, tajunta, ei- tiedostaminen ja/tai alitajunta ovat kaikki kovin lähellä toisiaan. Voisi ehkä sanoa, että ovat kolikon eri puolia. Nuo esittämäsi neljä näkökulmaa, jotka voidaan laittaa nelikentäksi muistuttavat hyvin paljon  Joharin ikkunaa. Mitä yhteisiä piirteitä sinun mielestäsi on Joharin ikkunalla ja esittämälläsi nelikentällä?


Jyrki: Esittämäni nelikenttä kuvaa itseämme ja tämä on täysin Joharin ikkunan kanssa yhteneväinen osa kun kyse on itsestämme. Sen sijaan, kuinka itsemme ulkopuolinen voi tietää tietämyksestämme tai osaamisestamme, varsinkin jos se on hiljaista tietämystä, on varsin vaikea pala yhdistää Johariin, mutta kaikki jonka joku pystyy todentamaan tietämyksestämme puheen tai kirjoituksen sekä muiden kädellisten taitojemme että ulkoasumme kautta ilmentää Joharin muiden tietämystä meistä ja on itse asiassa tietämyksemme ja osaamisemme kokonaisuudesta otos.

Katri: Sanoit tuossa aikaisemmin, että “et tiedä, mitä et tiedä ja mitä et osaat” johtaa kaaokseen ja sitä ei sen vuoksi kannata tutkiskella. Itse olen tuosta asiasta eri mieltä. Juuri luovuuden ja uuden oppimisen kannalta sitä aluetta pitäisi mielestäni pöyhiä ja tutkia hyvinkin paljon. Miksi sitä, ei kannata mielestäsi kaaoksen- pelon vuoksi tutkia enempää?


Jyrki: Perustelen asian filosofian logiikoiden perusteella. Muut kohdat nelikentässä ovat predikaattilogiikkaa, mutta tuo kaaokseen johtava tie sumeaa logiikkaa. Predikaattilogiikkaa voisi kuvata valokatkaisin, jossa on kaksi vaihtoehtoa (päällä - pois). Sumeaa logiikkaa kuvaa valokatkaisin, jossa on mahdollista noiden ääripäiden lisäksi säätää valotehoa mieleisekseen eli ns. himmeäkytkin, jossa kaikki mahdolliset tilat täyden valaistuksen ja pimeän välillä. Nämä olivat siis kuvaukset noista kahdesta eri logiikan alasta. Sumeaa logiikkaa emme pysty hallitsemaan täysin, koska yksikin muutos asian tilassa vaikuttaa moniin muihin tietoisuutemme ulkopuolella oleviin asioihin - toki myös tietoisuutemme asioihin, josta syystä muutoksen kuvaaminen on mahdotonta. Matemaattisesti on tehty malleja, joilla saadaan joitakin sumean logiikan osa-alueita hallittua, mutta kokonaisuus on mahdotonta. Toisena esimerkkinä annan geenien tutkimuksen - on hyvä että tiedämme mitä geenejä meillä on ja mitä ne vaikuttavat, mutta itse geenijärjestelmä ja DNA-ketju on sumean logiikan järjestelmiä, joihin minun mielestä ei pidä mennä ronkkimaan, koska saatavaa tulosta ei voida todeta kuin empiirisesti jälkikäteen ja seuraukset voivat olla katastrofaalisia.


Toisaalta, jos todella haluaa oppia jotain uutta ja on valmis laittamaan aikaansa sillä edellytyksellä, ettei välttämättä saa aikaiseksi kuin poikittaistutkimuksen kaltaisia otantoja, joistakin asioista tai paremminkin niiden otannoista, joiden perusteella ei voi tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä, niin yhdyn kyllä mielipiteeseesi. Pitkittäistutkimuksessa ei elämämme riitä.


Katri: Kiitos Jyrki, toit esille hyvin mielenkiintoisen ja samalla filosofisen näkökulman golfaamiseen. Näistä neljästä erilaisesta tiedostetusta ja tiedostamattomasta näkökulmasta voisi jatkaa tarkastelemaan, mitä tahansa oman elämänsä osa-aluetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tervetuloa jakamaan golfin pelikokemuksia